Sisältö:
Johdanto: Hiphop Suomessa 35 vuotta
Venla Sykäri, Inka Rantakallio, Dragana Cvetanović & Elina Westinen

I Hiphopin varhaisvaiheet ja muotoutuminen vertaisyhteisöissä:

1. Tatu Tuominen: Silmät, jotka näkevät vain nimiä
2. Jussi ”Focus” Sirviö: Vahva tahto tukijärjestelmänä
3. Dragana Cvetanović: Breikkaaja Ukko Niemi Porvoosta
4. Venla Sykäri: Freestyle osana suomalaista hiphop-kenttää: improvisoinnin taito, vaikutteet ja kehitys

II Räppääminen ilmaisuna ja identiteettinä
5. Antti-Ville Kärjä: Suomiräppiä ennen suomiräppiä: suomalainen rap ja historian poliittisuus
6. Elina Westinen & Inka Rantakallio: ”Keep it real” – Rap-artistien näkemyksiä autenttisuudesta
7. Dragana Cvetanović: ”Mitä merkkaa yhden emceen runous, sanat vasta alku, loppu vast vallankumous”: Avaimen Punainen Tiili -albumin sanoitukset, rap-sukupolvi ja yhteiskuntaluokka
8. Susanna Välimäki: Ympäristökriittinen suomi- ja saameräppi: Paleface, Áilu Valle ja Terttu Järvelä
9. Inka Rantakallio: Uskonto ja henkisyys suomalaisessa rap-musiikissa
10. Elina Westinen: Kuulumisen ja etnisyyden neuvottelua monimuotoisessa suomiräpissä
11. Kirsikka Ruohonen & Nora Horn: ”Hei jäbä veti hyvin!”– naisverkostojen tärkeydestä
12. Dragana Cvetanović: Räppi oli minulle rakkautta ensi silmäyksellä

III Taustan tekijät ja kulttuurin välittäjät
13. Kim Ramstedt: “Paljon hommaa mistä sun piti huolehtii”. DJ:n vaihtelevat tehtävät ja roolit hiphop-musiikin paikallistumisessa Suomessa
14. Mikko Mäkelä & Inka Rantakallio: Hiphop-tutkimusta radiossa: Rap Scholarin tarina
15. Marko Ylitalo: Taustan tekijät
16. Elina Westinen: Anu Manner – Pipefestin tekijä
17. Hanna Yli-Tepsa: Rap-työpajat voimaantumisen sosiaalisena kontekstina
18. Pete ”Hende” Nieminen: Graffitit ja katutaide nuorisotyön välineinä

Svart julkaisee Karri ”Paleface” Miettisen kuratoiman kokoelman Nauhat – Suomiräpin underground 1988-1997. Nimensä mukaisesti paketti on omistettu maanalaiselle liikehdinnälle, ja monet kokoelmalle valituista 23 kappaleesta tuodaan nyt ensi kertaa isomman yleisön eteen.

Teoksessa tarkastellaan ilmiöitä, jotka sijoittuvat kirjallisuuden ja musiikin rajamaastoon. Lähtökohtana on oivallus siitä, että kirjallisuus ja musiikki ovat alunperin yhteydessä toisiinsa ilmaisumuotoina, joissa äänellisyys ja ajallisuus luovat merkityksiä.

"Alussa oli sana, rap-lyriikan tapauksessa siis riimitelty teksti, jolle rap ja sen musiikillisuus pohjaa."

Näin aloittaa Inka Rantakallio artikkelinsa "Sana ylös: Riimittely suomenkielisessä rap-lyriikassa" (s. 361-386). Artikkelissaan Rantakallio tarkastelee rap-lyriikkaa musiikin ja runouden leikkauspisteenä marginaaliartistien (Ameeba ja* Euro Crack*) tuotannon kautta.