Haku

Seitsemän miehen saappaat. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1944

QR-koodi

Seitsemän miehen saappaat. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1944

Digitoitu dokumentti on punakynällä korjailtua lyijykynätekstiä viivoitetulla lehtiöllä, jossa on 90 sivua. Dokumentti sisältää viisi osaa romaanin <em>Yhdeksän miehen saappaat</em> käsikirjoituksesta. Lehdellä 47 paperi muuttuu kapean ruutupaperilehtiön liuskoiksi (kaksi lehteä eli neljä sivua). Lehdet 49-63 ovat viivoitetussa vihkossa, jotka on kirjoitettu molemmin puolin. Lehdeltä 64 palataan pieneen ruutulehtiöön, jossa otsikko "Paluu". Tämä on Kasperi Ahvenen osiota. Loppu tekstistä on yhdeksällä paperilla. Sivu 72 on taas keskikokoista lehtiöpaperia, siinä on kirjailijan allekirjoitus, eli teksti on aiottu lehdessä julkaistavaksi. Lehdillä 74-79 saapaspari lepää suutarinverstaan nurkassa, kunnes sotasuutari, korpraali Isolintu ottaa saappaat korjattavakseen. Lopussa 10 lehteä samaa keskikokoista lehtiötä. Otsikko "Matti Nokkasen joulu" pyyhitty yli, mutta tämän tarinaa kertomus on.<br /><br />Romaanin yhdeksää kertomusta yhdistävät saapaspari ja jatkosota. Samaa paria käyttää vuorollaan yhdeksän eri sotilasta, josta viimeinen saa ne jalkaansa juuri kun sota päättyy. Sotilaat ovat niin ihmisenä kuin sotilasarvoltaan erilaisia. Vaikka teos ei sisällä suoranaista sodan kuvausta, se rinnastaa saapasparin kohtalon ihmiseen sodassa missä tuleva saattaa olla pelkästään sattuman oikun käsissä. <br /><br />Ensimmäisessä osassa vääpeli Soro ottaa haltuunsa upouudet saappaat varusvaraston naulasta. Soro saa kuulla varuskersantti Pensaalta tämän muistavan hänen tulleen ylennetyksi vänrikiksi, ja niin miehet lähtevät juhlimaan. Soro lähtee lomalle, matkustaa rouva Katariina Puhdin luo, joka on Soron kirjeenvaihtotoveri. Rouvan pistäytyessä soittamaan Soro tapaa kohtalotoverinsa, huoneeseen piiloutuneen alokkaan. Pian Soro kaivaa esiin rouvan kirjanpidon. Tämän sotakirjeenvaihto käsittää toista komppaniaa. Rouvan palattua Soro sanoo hellät jäähyväiset, muttei katkaise kontaktia. Hänen viisaan elämänfilosofiansa mukaisesti on aina hyvä olla suhteita ja yhteyksiä. Soro matkustaa kotiin, joka vaihteeksi sekin maistuu hyvältä. Aikanaan hän saa rangaistuksen ja luopuu upseerisaappaista. Alussa teoksen päähenkilön nimi on Pessari; liuskalta seitsemän lähtien se on muutettu Soroksi. Soron esikuvana oli Haanpään ystävä, pyhäntäläinen Pessarin talon isäntä Heikki Luttinen, joka oli itse muuntautunut upseeriksi sodan aikana. Kirjailija on korrektiussyistä muuttanut nimen.<br /><br />Toisessa osassa Luutnantti Jopperi saa saappaat, käy kotilomalla ja jää palaamatta partioretkeltä. <br /><br />Kolmannessa osassa saappaat saa haltuunsa hevosaliupseeri, kersantti Nirva, joka kaatuu vihollisen hyökkäyksessä tukikohtaan.<br /><br />Neljännessa osassa jalkineet ottaa kaatuneelta haltuunsa sotamies Kasperi Ahven. Palattuaan lomalta hän jättää saappaat varushuoltoon, eikä saa niitä koskaan takaisin.<br /><br />Viidennessa osassa sotamies Matti Nokkanen tapaa nuoruudenrakastettunsa Kaijan, mutta tämän mies tuleekin joululomalle.<br /><br />Viidennnen osan jälkeen teksti jatkuu: "Romaanin alku. Otsikko: Seitsemän miehen saappaat". <br /><br />Laajuus 90 sivua<br />Romaani on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1949 (Otava). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6 </em>(s. 283-337 ja 370-375 Nokkanen) (Otava 1989).

Tallennettuna: