Digitoitu dokumentti on keskikokoinen kellanruskeakantinen lehtiö merkkiä PK n:o 27, joka sisältää osan Kiinan matkan matkakertomuksesta ja kaksi novellikäsikirjoitusta. Teksti on kirjoitettu kosmoskynällä. Kannen kääntöpuolella allekkain numeroita, rahalaskelmia, vasemman otsikkona T, oikean V (tulot, velat), edellistä yht. 5475, oikealla 3225 (markkaa).<br /><br /><em>Kiinalaiset jutut</em> kertoo suomalaisen kulttuurivaltuuskunnan kolmikuukautisesta Kiinan vierailusta keväällä 1953. Dokumentissa on kolme lukua tulevasta teoksesta: <em>Kiinalaisesta oopperasta, Talonpoika </em>ja<em> Kävelyä.  </em> <br />Yhdeksännen sivun lopussa on Haanpään tulkin ja päällystakin, Kou Chuen -neitosen maineikas lisänimi opastettavalleen: -Hyvä, Mr. Kampei... Johtuu kiinankielisestä ryyppykehotuksesta (vrt. Suomessa Pohjanmaan kautta). Kiinalaisten isäntien nostaessa Kampein Haanpää ainoana delegaatiosta otti sen kirjaimellisesti ja johdonmukaisesti aina, jopa niin että Matti Kurjensaaren mukaan Pekingissä isännät turhaan yrittivät juottaa hänet pöydän alle.<br />Seuraavalla sivulla sivun verran Kurjensaarelta saatuja tietoja mm. Kiinan terveysliikkeen saavutuksista, esim. tapettu viisi miljoonaa kärpästä, 130 miljoonaa rottaa, 39 miljardia moskiittoa. Sen jälkeen päiväysluettelo: "Kävelyä" 26.V Kantoni; "Silkkimatokoulu" 18.V.; "Sotaherra" ja "Onnellinen vesi" 20. V. [V: toukokuu].<br /><br /><em>Kiinalaisesta oopperasta</em> <br />Laajuus yhdeksän sivua<br />Kirjoitusaika 28.9.1953<br /><em>Talonpoika</em> <br />Laajuus 36 sivua <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 6.3., 28.4., 10.5., 26.5., 29.5., 31.5. ja 4.6.1954<br /><em>Kävelyä</em> <br />Laajuus yhdeksän ja kahdeksan sivua, viimeisellä sivulla vain neljä riviä; ei päiväystä, pitkin matkaa muutamien rivien ylipyyhkimistä. <br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 9.3.1954<br /><em>Kiinalaiset jutut on </em>ilmestynyt vuonna 1954 (Otava), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Novelli <em>Nuotta</em> kertoo nuoresta Iisakista ja hänen veljestään, jotka joutuvat isänsä pakottamina yökaudet soutamaan ja vetämään nuottaa järvellä. Vartuttuaan Iisakki lähtee maailmalle, eikä halua enää palata. Tarina käsittelee lapsityövoiman väärinkäyttöä. Koska Haanpää kirjoitti samana vuonna <em>Iisakki Vähäpuheisen</em>, tätä novellia voi pitää Iisakin lapsuuden kuvauksena.<br /><br />Laajuus kuusi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Korpelainen 2.12.1953 <br /><em>Nuotta</em> on julkaistu ensimmäisen kerran kanadansuomalaisessa kirjallisessa viikkolehdessä <em>Liekki</em> (Ontario 3.4.1954). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset</em> 7 (Otava 1989). <br /><br />Novelli <em>Sodan siunaus</em> kertoo Artturi Paksupohjasta, joka ajelee ympäri maaseutua ostellen metsää ja kokonaisia tiloja pannakseen ne nurin. Paksupohja yrittää hyötyä Korean sodan aiheuttamasta noususuhdanteesta, erityisesti puutavaran kysynnän kasvusta. Paksupohja ajaa humalassa autonsa romuksi junan kylkeen, mutta selviää itse lähes naarmuitta. Novelli on luku romaaniluonnoksesta <em>Puut.</em><br /><strong></strong><br />Laajuus neljätoista sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 18.1.1954<br /><em>Sodan siunaus</em> sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).