Haku

Pilapuu. Osa käsikirjoituksesta tammikuu 1941 Kivet. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1941

QR-koodi

Pilapuu. Osa käsikirjoituksesta tammikuu 1941 Kivet. Osa käsikirjoituksesta vuodelta 1941

Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kellastuneille ruuduttomille liuskoille, jotka on luultavasti leikattu isommista papereista. Dokumentti sisältää novellien <em>Pilapuu</em> ja <em>Kivet</em> osittaiset käsikirjoitukset. <br /><br />Ensimmäisessä novellissa ei otsikkoa, se alkaa kesken tekstin: "Sitä ei tuollaista runkoa joka päivä ajeta...". <em>Pilapuu</em> on tarina Virsun ukosta, joka on hyvillään, kun Raahen patruunat kilpailevat hänen ylipitkästä mastopuustaan. Hän saa sen kaupattua rikkaalle Soviolle. Kun kaupat on tehty, Virsu saa konttorissa tavanomaiset viinaryypyt, piipputupakkaa ja mälliä. Kun kirjanpitäjä poistuu hetkeksi, Virsun ukko kehuu mukana olevalle pojalleen saaneensa pilapuun kaupaksi. Konttorin papukaija kuulee tämän ja alkaa hokea pilapuuta. Patruuna tarkastaa puun ja todettuaan sen ontoksi tiputtaa hinnan puoleen. Virsun ukko on menettänyt rahaa ja kunniansa. Novellin aihe on lainattu Samuli Paulaharjun teoksesta <em>Vanha Raahe</em> (1925).<br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 30.1.1941<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Kivet</em> oli alunperin suunniteltu elokuvakäsikirjoitukseksi, mutta elokuvaaja Nyrki Tapiovaaran kadottua talvisodassa Haanpää muunsi tekstin pitkäksi kertomukseksi. Teksti alkaa kesken tekstin, alussa on huomautus "(juttu jatkuu)". Lauri Väri kulkee kevätyössä ja nousee sisävesilaivaan löytäen taskuistaan Anna-Liisa Pilton antamat kivet. <br />Laajuus 1,5 sivua<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).

Tallennettuna: