Haku

Päiväkirjaa vuosilta 1940-1941 Novelleja. Käsikirjoituksia helmi-toukokuu 1941

QR-koodi

Päiväkirjaa vuosilta 1940-1941 Novelleja. Käsikirjoituksia helmi-toukokuu 1941

Digitoitu dokumentti koostuu irrallisista, keskeltä taitetuista 10 senttimetrin leveistä ruutulehdistä ja pienestä punakeltakantisesta muistilehtiöstä, jonka kannessa lukee pölkkykirjaimin "PIIPPOLA" ja jonka etukannen kääntöpuolella on numeroita. Loppusivuilla on shakkipelejä ja takakannessa pölkkykirjaimin "HAANPÄÄ" sekä nuoli kuvioon, joka on joko aurinko tai "ripsipiirakka". Dokumentti sisältää Haanpään päiväkirjaa ja novellien käsikirjoituksia. <br /><br />Päiväkirja kuvaa Haanpään kotiuttamisvaiheita ajalta 10.3.-19.4.1940 sekä viinanhakumatkaa Iisalmeen 16.4.1941, kun Oulun Alko oli markkinoiden takia suljettu. <br /><br />Laajuus kuusi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika 26.8.1940 ja Iisalmi 16.4.1941<br />Päiväkirja on julkaistu teoksessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016).<br /><br />Ensimmäisen sivun yläreunassa on sitaatti Samuli Paulaharjun teoksesta <em>Ruijan suomalaisia</em>: "Jumala on luonut nämäkin maat, vaikka ne onkin rumat". Sitaatti pohjustaa novellia <em>Ruijaan</em>, jossa 13-vuotias täysorpo Soron Jussi tuntee olonsa huutotalossa kurjaksi tylyn kohtelun takia. Kun Jussi on hakkaamassa koivuhalkoja pakkasessa, ohi hiihtävä mieskaravaani houkuttelee hänet mukaansa Ruijaan, leveän leivän ääreen ja merikalan pyyntiin. Jussi jää Ruijaan ja pyytää siellä merikalaa seitsemänkymmentä vuotta.<br /><br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.2.1941<br />Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Kevätmyrsky</em> (1941). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 6</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Joutavan jäljillä</em> on tarina Mäen ökytalon pojasta Sampasta. Hän tulee kateelliseksi nähdessään Amerikasta palanneen Takalon Antin, joka on rikastunut rapakon takana. Samppa päättää itsekin lähteä yrittämään onneaan. Perillä hän kauhistelee New Yorkin vilinää, mutta vielä enemmän kaivosmiesten työoloja. Samppa päättää lähteä takaisin Suomeen, mutta matkarahat eivät riitä perille asti. Samppa joutuu tarpomaan kotiin syysloskaisia teitä toistasataa kilometriä. Aamulla herätessään uuninpankolta hän toteaa, että "terveisiä joutavan jälijiltä". Dokumentissa novellin otsikko on <em>Mäen Sampan matka tahi joutavan jäljillä</em>. <br /><br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 28.2.1941<br />Julkaistu nimellä <em>Joutavan jäljillä</em> ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Seura</em> (23/1941). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989). <br /><br /><em>Arkisotaa-</em>novelli kuvaa talvisodan hirmupakkasia, vartiomiesten ahdinkoa ja venäläisten yllätyshyökkäystä. Tämä <em>Korpisodan</em> aihepiiriin liittyvä, myöhemmin kirjoitettu irrallinen teksti on mahdollisesti tarkoitettu julkaistavaksi jossakin lehdessä. <br /><br />Laajuus 7 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 23.4.1941<br />Novellia ei ole julkaistu<br /><br />Myöhemmin nimetyssä novellissa <em>Rouva Aalholm sairastaa</em> pappi yrittää saada kuolemansairaan kauppiaan testamenttaamaan omaisuutensa kirkolle. Kauppias kuitenkin parantuu ja testamenttaa varansa rautatien rakentamista varten. Vihkossa novellilla ei ole otsikkoa. <br /><br />Laajuus 19 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 17.5.1941<br />Novelli on julkaistu vasta Haanpään kuoleman jälkeen <em>Kootuissa teoksissa</em> (Otava 1956), sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989). <br /><br />Novellissa<em> Haudalla</em> kertoja näkee sankarivainajien hautarivissä Sorrin Lekon ristin. Kertoja muistelee Lekon kertomuksia ja sotasankaruutta. Leko on kutien loputtua hakannut venäläisiä hengiltä paljain nyrkein. Kotouttamisen jälkeen Leko on kuollut keuhkotautiin, mutta hän kuitenkin päätyi itse kaivamaansa sankarihautaan. Tekstillä ei ole otsikkoa, Esko Viirret [EV] on tekstannut sen nimeksi "Haudalla". Tekstissä on elementtejä Haanpään omista kokemuksista, muun muassa Lekon repliikki, jonka mukaan sankarivainajien haudat olisi kannattanut kaivattaa jo syksyllä, sulan maan aikaan, kun kuitenkin tiedettiin sodan tulevan. Haanpää on kirjoittanut päiväkirjamerkinnässään 12.4.1940 seuraavasti: "Tuntematon sotamies" roudan jyystämiseen työlästyen: "olisivat kaivaneet nämäkin jo syksyllä: tiesihän sen, että niitä tarvitaan." (<em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954, </em>Into 2016)<br /><br />Laajuus 8 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Leskelä 21.5.1941<br />Julkaistu ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Työväen kalenteri</em> (1942) sekä teoksissa <em>Nykyaikaa</em> (Otava 1942) ja <em>Kootut teokset</em> <em>6</em> (Otava 1989).

Tallennettuna: