Tänä vuonna Satakielikuukautta juhlistavan musiikkiaineiston vinkkauslista keskittyy maailmanmusiikki-termin ympärille.

Musiikkiosaston aineistoluokkien jaot tulevat kirjaston seinien ulkopuolelta. Kokoelmista laajimmat ovat taidemusiikin ja populaarimusiikin kokoelmat, jotka ovat pääosin keskittyneet länsimaisen musiikin esittelyyn.

Kansanmusiikki, etninen pop ja maailmanmusiikki ovat luokkia, joissa pääsee tutustumaan muihin musiikkikulttuureihin. Tarjolla on paikkaan sidottua, mutta myös valtioiden rajat ylittäviä musiikkikulttuureita, joita luokittelussa kutsutaan mm. nimellä "etniset musiikkikulttuurit".

Musiikin tarkempi nimeäminen ei milloinkaan ole ongelmatonta ja se useimmiten paljastaa kulttuuriin syvälle juuttuneita ennakko-oletuksia ja sanattomia sopimuksia. Yksi kirjastojenkin käyttämä termi on alkuperältään kaupallinen, mutta se on vakiintunut 1990-luvulta lähtien musiikista käytävään keskusteluun. Tämä termi on maailmanmusiikki (engl. World Music).

Älkää kutsuko musiikkiani "maailmanmusiikiksi". Se on uuskolonialistinen leima, jota britit ja amerikkalaiset mielellään käyttävät musiikista, jota ei lauleta englanniksi", on Manu Chao (muusikko) lausunut. (Louise Gray: Maailmanmusiikki, 2015 Into).

Vaikka maailmanmusiikki on käsitteenä ongelmallinen, eli sitä ei sovi purematta niellä, on sen vanavedessä on syntynyt jotain positiivistakin. 1990-luvulla syntyi levymerkkejä, jotka esittelivät musiikkia eri maista ja nostivat maapallomme rikasta musiikkikulttuuria esiin uudella tavalla. Maailmanmusiikki-termin kohdalla käytävässä keskustelussa on tärkeintä kuunnella niiden muusikkojen ääntä, joiden "päälle" termiä halutaan liimata.

Suoni ry:n sivuilta on luettavissa mm. selvitys "En tee maailmanmusaa, mä teen poppia" (2023) kertoo karun totuuden rasismista Ruotsin musiikkialalla, mutta tarjoaa myös ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Alunperin maaliskuussa 2023 ruotsiksi julkaistu selvitys löytyy sivuilta myös suomeksi ja englanniksi.
[(https://www.suoni.fi/fi/toiminta-soi/2023/12/en-tee-maailmanmusaa)]

Tässä listassa olemme kirjastoissa juhlittavan Satakielikuukauden kunniaksi olemme nostaneet esiin uutta ja vanhaa maailmanmusiikki-käsitteeseen liittyvää musiikin kirjallisuutta sekä äänitteitä Vaskin kokoelmista. Mukana on Rough Guide- ja Putumayo -sarjojen lisäksi vieraskielistä musiikkia eri luokista.

Satakielikuukautta on vietetty Suomessa vuodesta 2015. Satakielikuukausi on äidinkieltä ja kielellistä moninaisuutta juhliva jakso, jota vietetään Kansainvälisen äidinkielen päivän 21.2. ja Maailman runouden päivän 21.3. välissä. Monikielisyys näkyy erilaisten kohtaamisten, keskustelun, projektien, taiteen ja yhdessä tekemisen kautta.

Musasto-blogin aihetta käsitteleviin kirjoituksiin voit tutustua näiden linkkien kautta:
https://musasto.wordpress.com/2024/02/20/rough-guides-putumayo-seka-alustuksen-taito-satakielikuukausi-2024/
https://musasto.wordpress.com/category/maailmanmusiikki-tutuksi/
https://musasto.wordpress.com/2022/10/06/metallista-poppiin-pohjois-amerikan-intiaanien-vaikutus-populaarimusiikkiin-musasto-vinkkaa/