Kuukauden tietokirja
Lokakuu 2020
Tietokirjallisuuden August -palkinnon voittanut kirja on huolellisesti ja tarkkaan rakennettu kokonaisuus, joka imaisee mukaansa. Uusmalta kului taustatyöhön ja kirjoittamiseen viisitoista vuotta. Kirja kertoo ruotsalaisesta Andrée-retkikunnasta, joka katosi matkatessaan Pohjoisnavalle vuonna 1897. Retkikunnan jäännökset löydettiin 33 vuotta myöhemmin mutta retkikunnan kohtalo jäi osin epäselväksi. Uusma kuvailee kirjassaan sekä naparetken vaiheita, että omaa lähes pakkomielteiseksi yltyvää tutkimustyötä, jonka tarkoituksena on selvittää tarkasti mitä retkikunnan jäsenille tapahtui. Omakohtainen kaunokirjallinen kirjoitustyyli ja harvinaisen hieno taitto lisäävät tekstiin tunnelatausta, jota tietokirjoissa ei aina ole.

Kuukauden tietokirja
Syyskuu 2020
Huoli ilmastosta, ympäristöstä sekä eläinten oikeuksista ovat muuttaneet suhtautumistamme liharuokaan ja tehotuotantoon. Mitä tämä muutos tarkoittaa talouden, politiikan, eläinsuhteen, terveyden ja ilmaston kannalta? Onko kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtyminen vain luopumista vai voisiko sen katsoa avaavan uusia maailmassa olemisen tapoja ja aivan uudenlaisia makuelämyksiä?
Suvi Auvisen tietokirja Lihan loppu on helppolukuinen ja taitavasti kirjoitettu teos viime vuosina globaaliksi ilmiöksi nousseesta kasvissyönnistä. Auvinen käsittelee lihan- ja kasvissyönnin historiaa, nykytilaa sekä tulevaisuutta tavalla, joka ravistelee syvälle juurtuneita käsityksiä jokapäiväisestä ravinnostamme. Toisen maailmansodan jälkeen lihansyönti ja tehotuotanto ovat kasvaneet räjähdysmäisesti etenkin rikkaissa länsimaissa, mutta lähivuosina kasvissyönti ja veganismi ovat yllättäen nousseet marginaalista valtavirtaan.
Kirja ei syyttele ja osoittele, vaan pyrkii ymmärtämään ja etsimään ratkaisuja. Auvisen sanoin: ”Suurinta ja nopeinta muutosta maailmassa saavat aikaan ne sekasyöjät, jotka vähentävät lihankulutustaan. [--] Kirja ei etsi syyllisiä vaan ratkaisuja. Syyttelylle ei yksinkertaisesti ole enää aikaa.”

Kuukauden tietokirja
Elokuu 2020
Tiedon tyttäret kertoo itsenäisten tiedenaisten, tutkimusmatkailijoiden, mesenaattien ja tietokirjailijoiden tarinan. Kirja avaa uusia näköaloja eurooppalaisen tieteen historiaan ja paljastaa, että tiede ei ollut pelkästään miesten puuhaa. Monet historiasta tunnetut hallitsijanaiset olivat myös merkittäviä tieteilijöitä, ja monen tunnetun tiedemiehen taustalla tai kumppanina vaikutti asialle yhtä omistautunut nainen. Teos käsittelee naistieteilijöitä muinaisesta Egyptistä 1700-luvulle asti.

Kuukauden tietokirja
Heinäkuu 2020
Charles Emmersonin kirja tarjoaa aikamatkan ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä olevaan maailmaan. Kirja ei setvi sotaan johtaneita syitä, vaan kuvaa poliittisen ja kulttuurihistoriallisen viitekehyksen sisällä minkälaista elämä oli vuonna 1913. Katastrofia edeltävän maailman tilaa tarkastellaan urbaanien tilannekuvien kautta, jotka samalla toimivat astinlautana laajempaan yhteiskunnalliseen katsaukseen. Maantieteellinen otanta on laaja: kohteina ovat eri maanosien suurkaupungit kuin myös periferioiden kehittyvät keskukset. Kirja sisältää runsaasti kerrontaa elävöittäviä aikalaiskuvauksia. 1900-luvun alun tapahtumat ja ilmiöt tarjoavat myös yllättäviä yhtäläisyyksiä nykymaailmaan.

Kuukauden tietokirja
Kesäkuu 2020
Perttu Immonen valottaa suomalaisten historiaa kolmen suvun kautta 1400-luvulta 1800-luvulle. Yksityiskohtainen selvitys näyttää elämänolojen yhtäläisyyksiä ja eroja Länsi-Suomen Sastamalassa, Kokkolassa ja Savossa. Vaikka lähtökohtana on ollut tekijän oma sukututkimus, sitä ei ajattele lukiessa. Teos kuvaa enemmistön elämää; talonpoikien, talollisten, käsityöläisten mutta myös tilattomien ja kiertolaisten, joilla oli vähiten valtaa vaikuttaa elinoloihinsa. Varakkaat ja vallanpitäjät jäävät tällä kertaa taustalle. Kouluhistoriasta tutut sodat näyttäytyvät valtaapitävien oikkuina, jotka kurittavat rivikansalaisen elämää rinnan kulkutautien ja katovuosien kanssa. Ne, joilla ruokaa riittää elossa pysymiseen, voivat nauttia välillä myös paremmista vuosista, jolloin nälkä ei vaivaa ja elintaso voi kohota ainakin tilapäisesti. Immonen kirjoittaa niin mieleenpainuvasti aiheestaan, että eläminen ja elintasojen kirjo ennen on helppo kuvitella.

Kuukauden tietokirja
Toukokuu 2020
Miten musiikin harrastaminen vaikuttaa aivoihin? Minkä ikäisenä olisi otollisin aika opiskella vieraita kieliä? Mitkä harrastukset ja elintavat hidastavat aivojen ikääntymistä? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen vastataan Minna Huotilaisen kirjoittamassa kirjassa Näin aivot oppivat. Kirjassa kumotaan myös uskomus, että iän myötä kaiken tiedon oppiminen hankaloituu. Vaikka täysin uuden tiedon oppiminen voi hidastua, tuttuun aiheeseen liittyvä oppiminen on edelleen nopeaa. Minna Huotilainen on Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori.

Kuukauden tietokirja
Huhtikuu 2020
Iranilaissyntyinen kirjailija Dina Nayeri käsittelee pakolaisuutta monitahoisesti kahdessa aikatasossa. Teoksessa kulkee rinnakkain Nayerin oma pakolaistarina, joka alkoi 1980-luvulla Iranista, sekä nykyhetki, jossa Nayeri hakeutuu Kreikkaan pakolaisleirille haastattelemaan leirin työntekijöitä sekä pakolaisia. Kirjoittaja ei tyydy pakotarinoiden kertomiseen, vaan pohtii kokemuksella ja myötätunnolla pakolaisuuden kokemusta, joka alkaa kauan ennen pakoa ja vaikuttaa identiteettiin ehkä loppuelämän. Palkitun kirjailijan kokemus näkyy tekstissä; tärkeä ja ajankohtainen teos on hienosti rakennettu ja kirjoitettu lukuelämys.

Kuukauden tietokirja
Maaliskuu 2020

Kuukauden tietokirja
Helmikuu 2020
Noora Vaaralan ja Anton Vanha-Majamaan toimittama esseekokoelma Television lapset on monipuolinen sukellus suomalaiseen televisioon ja televisiokulttuuriin. Tyylilajit vaihtelevat esseestä toiseen, mutta jokainen kirjoittaja suhtautuu televisioon intohimoisesti ja kriittisesti. 2000-luvulla on eletty television uutta kultakautta, mikä näkyy televisiosarjojen ja televisiokeskustelun valtavana määränä. Televisio ei kuitenkaan ole pelkkää viihdettä, sillä se sekä tuottaa että heijastaa yhteiskunnallisia ja kulttuurisia valtasuhteita. Television lapset on erittäin tervetullut teos, joka ottaa television voiman vakavasti. Esseiden aiheet ulottuvat suomalaisesta tosi-tv:stä Kummeliin ja WTC-iskujen televisointiin. Mieleenpainuvimpia esseitä ovat Jenni Leukumaavaaran katsaus saamelaisten representaatioon suomalaisessa televisiossa, Anton Vanha-Majamaan analyysi Survivor-pelistä, Noora Vaaralan syväluotaus tosi-tv:n työväenluokkaistumiseen ja draaman keskiluokkaistumiseen sekä Eeva Turusen villin kokeellinen essee Hapsiaisesta.

Kuukauden tietokirja
Tammikuu 2020
Myrkkyjen maailma vie lukijan matkalle myrkkyjen historiaan varhaisten valtakuntien kasvi-ja eläinmyrkyistä nykypäivän kemikaaliviidakkoon. Yhden myrkky voi olla toisen parannuskeino ja aineista on onnistuttu jalostamaan lääkkeitä sekä liiallisina määrinä tappavia aineita. Mikä on tunnetuin varhaisin myrkky? Entä mitä käytettiin kuninkaiden ja hallitsijoiden salamurhiin? Kuinka paljon myrkyistä tiedetään ja kuinka iso osa tiedosta on salaista?
Kirjailija ja biokemian emeritusprofessori Matti Vuento esittelee teoksissaan luonnontieteitä laajalle yleisölle ja on popularisoinut luonnontieteiden ilmiöitä myös lastenkirjoissa.

Kuukauden tietokirja
Joulukuu 2019
Maalaustaiteeseen suhtaudutaan usein kuin se syntyisi pelkästä ideasta ja ilmenisi pelkkänä kaksiulotteisena kuvana. Taidetta ei kuitenkaan ole olemassa ilman materiaaleja, joista se tehdään. Entisinä aikoina osa maaleissa käytetyistä pigmenteistä on ollut kalliimpia kuin kulta tai tappavan myrkyllisiä, eikä kaikkia värisävyjä ole edes pystytty kuvaamaan saatavilla olevilla pigmenteillä. Victoria Finlay kertoo kirjassaan matkoistaan väriaineiden lähteille talibanien Afganistanista Meksikon maaseudulle, Libanonin rannoilta espanjan sahramipelloille.

Kuukauden tietokirja
Marraskuu 2019

Yhdysvaltalainen politiikan tutkija Francis Fukuyama tarkastelee uusimmassa teoksessaan Identity modernin identiteettipolitiikan ja liberaalin demokratian välistä jännitettä. Kirjan lähtökohtana on, että vaatimus oman identiteetin tunnustuksesta määrittää isoa osaa tämän päivän poliittisesta maisemasta. Tämä vaatimus ilmenee sekä oikeistolaisena että vasemmistolaisena identiteettipolitiikkana, jotka molemmat esittäytyvät Fukuyamalle pääosin negatiivisina ilmiöinä: jakamalla yhteiskunnan kapeisiin tunnustuksellisiin yksiköihin, kuten uskonto, rotu, etnisyys tai sukupuoli, ne edistävät yhteiskunnallista vastakkainasettelua.

Ryhmäidentiteetistä ammentavissa liikkeissä ja niiden tarjoamassa identiteettitermein rajatussa arvokkuuden tunnustuksessa Fukuyama näkee vakavan uhan yhteiskuntajärjestykselle, joka perustuu liberaalin demokratian tarjoamaan universaaliin, jokaisen yksilön yhtäläisen arvokkuuden tunnustukselle.

Kuukauden tietokirja
Lokakuu 2019
Toimittaja Johanna Vehkoon ja sarjakuvataiteilija Emmi Niemisen journalistinen sarjakuva Vihan ja inhon internet pureutuu erityisesti naisiin kohdistuvaan nettivihaan. Monien haastattelujen varaan rakentuva teos tarjoaa tärkeän ja vavahduttavan katsauksen internetkulttuuriin, jossa seksismi, misogynia ja rasismi ovat arkipäivää. Vihapuhetta oikeutetaan sananvapaudella, mutta usein se johtaa vain sanavapauden kaventumiseen ja vähemmistöjen aggressiiviseen vaientamiseen. Teoksessa vihapuheen kohteeksi joutuneet naiset kertovat kokemuksistaan ja vihapuheeseen perehtyneet tutkijat selvittävät ilmiön taustoja, motiiveja ja mekanismeja. Lukukokemuksena Vihan ja inhon internet on poikkeuksellisen rankka ja karu, mutta täysin toivoton se ei ole: teoksessa annetaan myös konkreettisia selviytymisvinkkejä vihapuheen kohteeksi joutuneille sekä neuvotaan, miten tällaisia henkilöitä voi auttaa ja tukea.

Kuukauden tietokirja
Syyskuu 2019
Voiko elämää olla muualla avaruudessa, ja toisaalta, miksi sitä on juuri kotiplaneetallamme? Astrobiologian professori Caleb Scharf pohtii näitä kysymyksiä kirjassaan. Avaruuden lisäksi hän kääntää katseensa myös mikroskooppisen pieniin asioihin tarkastellessaan elämän biokemiallista perustaa. Scharfin mukaan maapallon paikka mikroskooppisen ja kosmisen kokoluokan välimaastossa, ”kiviplaneetalla kiertämässä tietynikäistä tähteä”,vaikuttavat siihen miten päättelemme asioita luonnosta ja miten etsimme elämää muualta avaruudesta. Kirja on tieteellisesti pätevä puheenvuoro, mutta selkeän ja hyvän kielen takia siitä voi nauttia, vaikka aihe ei olisi entuudestaan tuttu.

Kuukauden tietokirja
Elokuu 2019
Ranskalainen sosiologi ja kirjailija Didier Eribon on käsitellyt työssään esimerkiksi omaa seksuaalista identiteettiään, mutta on vältellyt koko uransa luokkataustastaan puhumista. Returning to Reims -kirjassa (Retour à Reims, 2009) Eribon palaa isänsä kuoleman jälkeen juurilleen Reimsiin Koillis-Ranskaan. Vietettyään 30 vuotta yliopistomaailmassa Eribon joutuu kohtaamaan työväenluokkaisen menneisyytensä, josta ei olekaan päässyt täysin irti. Teos käsittelee luokkanousua, perhettä ja aikuistumista ja käy samalla kiinnostavasti läpi Ranskan poliittista lähihistoriaa. Koskettava ja analyyttinen kirja on ollut myyntimenestys Ranskan lisäksi myös Saksassa sekä Iso-Britanniassa.

Kuukauden tietokirja
Heinäkuu 2019
Yleistajuisesti kirjoitetussa teoksessaan Rob R. Dunn kertoo siitä, kuinka ruoantuotantoketju on muuttunut vuosikymmenten aikana, miten ja miksi esimerkiksi hedelmien kasvatus on optimoitu ja millaisia uhkia lajikkeiden kloonaamiseen liittyy. Kirjoittaja on biologi ja soveltavan ekologian professori Pohjois-Carolinan osavaltionyliopistossa.

Kuukauden tietokirja
Kesäkuu 2019

Toisen maailmansodan jälkeen tekniikka alkoi korvata yksinkertaisia työtehtäviä. Ihmisten tekemä työ muuttui usein vaativammaksi ja paransi samalla palkkatasoa. Viime vuosikymmeninä lisääntyvän tuottavuuden ja parantuvien palkkojen symbioosi on alkanut purkautua. Tuottavuus lisääntyy mutta palkat eivät. Voitot pysyvät suurimmaksi osaksi yritysten omistajien ja sijoittajien hallussa. Taloudellinen epätasa-arvo on yltänyt kehittyneissä maissa samalle tasolle kuin vuonna 1929. Koneet ovat muuttumassa apuvälineistä työntekijöiksi. Ne eivät tee enää vain rutiininomaisia töitä, vaan myös vaativampia työtehtäviä. Työntekijöiden määrä tulee vähenemään kaikilla toimialoilla ja muutos voi tapahtua nopeasti. Fordin teoksen keskeinen kysymys on, voiko tekniikan kiihtyvä kehitys saada aikaan niin suuren murroksen, että yhteiskunnallista järjestelmää on muutettava perusteellisesti.

Kuukauden tietokirja
Toukokuu 2019

Voiko älykkyyttä olla ilman aivoja? Emme yleensä ajattele kasvien älykkyyttä, vaikka 99% maapallon aineksista koostuu kasveista. Tässä teoksessa italialainen kasvineurobiologi Stefano Mancuso osoittaa, että kasvit ovat älykkäitä ja tietoisia omasta elinympäristöstään. Ne osaavat sopeutua muutoksiin ja antavat toisilleen tietoa. Aihetta käsitellään antiikin Kreikasta nykypäivään asti esittelemällä jokaisen ajanjakson tutkimuksia ja kysymyksiä kasvien käyttäytymisestä.

"Kasvit voisivat hyvin elää ilman meitä. Me sen sijaan kuolisimme sukupuuttoon ilman niitä." - Stefano Mancuso

Kuukauden tietokirja
Huhtikuu 2019

Minkälaiset asiat yhdistävät ihmistä ja muita eläimiä? Ovatko kieli, musiikki, ajantaju ja empatia vain ihmisen ominaispiirteitä? Biologi ja palkittu tietokirjailija Helena Telkänranta tarjoaa kirjassaan yleissilmäyksen nykyiseen tietämykseen eläinten kognitiosta sekä muista ominaisuuksista, joiden on aikaisemmin uskottu olevan ominaisia vain ihmisille. Kirjassa tutustutaan esimerkiksi delfiinien kommunikointitapoihin, vasentassuisiin kissoihin sekä musikaalisiin valaisiin. Monista eroista huolimatta jaamme paljon ominaisuuksia eläinten kanssa. Telkänranta esittelee 2010-luvulla saatuja tutkimustuloksia ymmärrettävästi ja helppolukuisesti. Eläimiin tutustuminen auttaa ymmärtämään paremmin myös ihmisenä olemista sekä sitä, millaista elämä kaikkien näiden elämänmuotojen jakamalla planeetalla on.

Kuukauden tietokirja
Maaliskuu 2019

Mark Kurlansky käsittelee populaarissa tietokirjassaan suolan historiaa ja merkitystä hamasta muinaisuudesta nykypäivään. Hän tarkastelee suolan yhteyksiä muun muassa politiikkaan, uskontoon, sotiin ja kulttuuriin. Kurlansky on paitsi tutustunut tutkimuskirjallisuuteen ja historiallisiin alkuperäislähteisiin, myös vieraillut monissa suolantuotantopaikoissa. Tämän kiinnostavan kirjan luettuasi tiedät kaiken tarpeellisen suolasta, mutta myös aimo annoksen maailmanhistoriasta.

Månadens fackbok
Mars 2019

Kuukauden tietokirja
Helmikuu 2019

Miltä Englannin idyllinen Järviseutu näyttää lammaspaimenen silmin? Kirjailija ja lammasfarmari James Rebanks päätyi nuorena vastoin kaikkia oletuksia opiskelemaan Oxfordiin, mutta löysi myöhemmin paikkansa sukunsa vuosisataisen elinkeinon parista. Rebanksin muistelmat kulkevat vuodenkierron mukana kesästä kevääseen ja kertovat paitsi lammasfarmarin kovasta arjesta myös siteistä maahan ja maisemaan sekä suvun perinteisiin.

Non-Fiction Book of the Month
February 2019