Kirje Alkiolta Kasimir Leinolle, joka aikoi julkaista Nykyaika-lehdessä jatkokertomuksena runomittaisen historiallisen murhenäytelmänsä "Jaakko Ilkka". Ensimmäinen näytös ilmestyi vuoden 1898 joulunumeron liitteenä. Osa näytöksistä jäi kuitenkin julkaisematta Nykyajassa lehden lopettamisen vuoksi.

---

Laihia 26/8 – 1898.

K. Herra Tohtori Kasimir Leino, Hki.

Arvoisasta kirjeestänne t. k. 22ltä sekä hyväntahtoisesti lähettämistänne Nykyajan numeroista pyydän lausua vilpittömän kiitokseni. Mielihyvällä täytän toivomuksenne ja lähetän jonkun kertomuksen "Nykyaikaan" kunnes saan aikaan jotain sopivaa.

Näytelmäänne "Jaakko Ilkka" odotetaan uteliaisuudella ja pyydän puolestani saada onnitella Teitä että olette valinneet tuon aiheen joka epäilemättä on dr. teokselle kiitoollisimpia mitä Suomen historia tarjoaa. Jos Teillä olisi ollut tilaisuutta asettua Härmään tahi Kauhavalle joksikin aikaa oleskelemaan nyt, kun työnne vuoksi olette erityisestikiintynyt Etelä-Pohjalais-luonteisiin, niin olisitte varmaankin huomannut monta uutta näkökohtaa. Sillä minun ymmärtääkseni on E.Pj-luonne juuri noilla seuduille tyypillisin.

Muuten uskallan lausua Teille yksityisen iloni siitä, että Suomen Runotar yleisesti on taasen alkanut löytää jalkainsa alle isänmaallisen pohjan. Olkoonkin että taiteen, ennen kaikkea Runottaren pitäisi olla yleismaailmallinen samalla tavalla kuin uskonto. Mutta jos Runottarella meidän aikanamme vielä ei ole isänmaallisuuden lämmin pohja jalkainsa alla, jos se haparoitsee etsien innostuksen aiheita tulee se kyllästyttäväksi ja väsyttäväksi samoin kuin uskonnollisuus joka etsii tyydytystä ulkomaisista muodoista.

Toivottaen Teille onnea "Jaakko Ilkan" valmistumisen johdosta piirrä

Kunnioittaen Santeri Alkio.