Eura on todellinen esihistorian aarreaitta: tuskin mistään muusta pitäjästä Suomessa tunnetaan niin runsaasti muinaismuistoja kuin Eurasta. ]o pelkästään Eura-Kauttuan keskustaajaman alueelta tunnetaan 22 kiinteää muinaisjäännöstä eli pakanuuden ajan ihmisen hauta- tai asuinpaikkaa. Tässä kirjasessa esitellään niistä joitakin.

Esiteltyjen kohteiden lisäksi rautakauden loistosta on löydetty jäänteitä Keittiömäestä, Mikolanmäestä, Vainionmäestä, Vähä-Vahen pihapiiristä ja Vähässuonmäestä; kivikauden löytöpaikkoja ovat myös Vahe-Peltomaa, Keittiömäki, Mikolanmäki sekä Vähävahen Nummi ja ajoittamattomia muinaisjäännöksiä tunnetaan Harolan Vöhlasista, Osmasta, Vähä-Vahen metsästä ja Lohiluomasta.

Esihistorialliselta ajalta ei ole kirjallisia lähteitä, joten kaikki tiedot tuon ajan ihmisen toiminnasta perustuvat arkeologisiin kaivauksiin. Ensimmäiset esihistorialliset löydöt Eurasta on toimitettu Muinaistieteelliselle toimikunnalle jo 1840-luvulla . Arkeologit ovat olleet tuttuja kesävieraita Eurassa 1800-luvun loppupuolelta lähtien - kaivauksia on tehty yli sadan vuoden aikana kymmenissä kohteissa. Tälle työlle ei näy loppua...

Oppaaseen on koottu poimintoja siitä valtavasta tietomäärästä, mitä arkeologit ovat saaneet selville Eura-Kauttuan loisteliaasta menneisyydestä. Tässä kirjasessa käytetyt paikannimet ovat arkeologien niistä käyttämiä nimityksiä ja ne saattavat poiketa nimistä, millä me nyt kyseiset paikat tunnemme.