Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kellertävänruskeakantiseen pieneen ruutulehtiöön. Dokumentti sisältää Haanpään päiväkirjan touko- ja kesäkuulta 1950, kolme lukua teoksesta <em>Kiinalaiset jutut</em> sekä kaksi lukua romaaniluonnoksesta <em>Puut</em>. Lehtiön lopussa lehtiö on käännetty toisin päin. Siinä on myös kaksi kolmen rivin pätkän lisäystä kertomukseen <em>Junaan</em>. Viimeisellä sivulla on lisäys <em>Kiinalaisiin juttuihin</em> "Teh'in Shih - Kiinanmuurin rakennuttaja ja tyranni Huang". <br /><br />Haanpää joutui sairaskohtauksen takia Oulun piirimielisairaalaan, kuuluisaan "Vompakkiin" lähinnä arveltujen aivoinfarktioireiden takia. Siellä hän oli ylilääkäri Konrad von Baghin potilaana. Haanpäällä ilmeni myös sisäelinvaivoja jatkuvan alkoholinkäytön takia sekä vaurioita sydämessä, maksassa ja aivoissa. Haanpää kuvaa sairaalan arkea, tutkimuksia ja muita potilaita. Oulussa asuneet lankomiehet kävivät vierailuilla, samoin Aili ja Elsa-tytär Piippolasta. Sairaalapäiväkirja jatkuu lehtiön lopussa ja se on kirjoitettu lehtiöön ylösalaisin. Sen nimeksi on annettu <em>Hullujenhuoneessa</em>.<br /><br />Laajuus kuusi + neljä sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulu 30.5.-5.6.1954 ja 7.-12.6.1954<br />Julkaistu koosteessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016). <br /><br />Suomalainen kulttuurivaltuuskunta vieraili Kiinassa keväällä 1953. Lehtiössä on kuvaukset jokimatkasta Nankingissa sekä vierailusta valtion ja yksityisen yhteisyrityksessä, lannoite- ja typpitehtaassa. Lehtiön alussa on luvut <em>Meno ja</em> <em>Paluu</em> ja loppuosa <em>Jangtsea</em>. Tekstit on julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset (Otava </em>1989) sekä teoksessa <em>Kiinan-matkan päiväkirja</em> (Otava 2001).<br /><br /><em>Meno<br /></em>Laajuus kuusi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 6.6.1954<em>, </em>kolmen rivin lisäys myöhemmin vihkossa 12.6.1954<em><br /><br />Paluu</em> <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 10.6.1954<em></em><br /><br />Kertomuksessa <em>Metsänantia</em> tukkijoppari Artturi Paksupohja hiihtelee keväthankia ja kiertää tavoittelemansa metsäpalstan. Paksupohja tulee sen omistavaan Laitilan taloon, jossa keskustelee eläväisen emännän kanssa kuppia tehden, kun isäntä ei ole kotona.<br /><br />Laajuus 16 + 2 sivua lisäyksiä + 12 sivua lisäyksiä lehtiön lopussa<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 16.6.1954, Korpelainen 25.6.1954 , lisäykset 11.-15.7.1954<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Kertomuksessa <em>Ruoskanisku</em> Paksupohja ajelee maantietä pitkin ja muistelee esi-isälleen, ensimmäiselle Artturi Paksupohjalle, sattunutta tapausta. Esi-isä Artturi oli ajanut valiohevosellaan ja sivaltanut ruoskalla mielestään laiskasti maleksinutta maantiensälliä. Tämä oli hypännyt kyytiin ja alkanut vaatia aikanaan saamatta jääneitä palkkarahoja ja uhannut kääntyä kruununmiesten puoleen. Tällöin saita isäntä oli joutunut maksamaan vaaditun summan.<br /><br />Laajuus kaksi sivua, erillinen seitsemän rivin lisäys<br />Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei merkintöjä<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Jangtsea </em><br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.7.1954, lisäykset Piippola 9.7.1954 ja Korpelainen 11.7.1954