Digitoitu dokumentti on kirjoitettu poikittain siniviivoitetusta vihkosta leikatuille suikaleille, joista muutama sivu on repeytynyt. Dokumentti sisältää käsikirjoitukset kahteen novelliin. Dokumentin yhteyteen digitoidussa kirjekuoressa on epätarkkoja tietoja novelleista. <br /><br />Novellissa <em>Akkuna ja tie</em> nimetön tarkkailija katselee ikkunasta kylän raitille ja näkee erilaisia hahmoja kulkemassa asioillaan. Samalla valaistuu sotavuosien jälkeinen maaseudun elämä. <br /><br />Laajuus 13 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 15.10.1946<br />Julkaistu ensimmäisen kerran nimellä <em>Akkuna ja maantie</em> julkaisussa <em>Työn Joulu</em> (1946). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset</em> 7 (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Päntän äijän vajoaminen</em> Toropais-seppä tulee ulkoa aamukuselta ennustaen olevan sopiva keli Päntän äijän vajoamiselle yksiöisen jään pinnalta veteen. Hän on oikeassa ja pelastaa Päntän äijän jälleen kerran hukkumiselta ja vie tämän omaan pirttiinsä virkoamaan. Seppä arvelee jokasyksyisen vajoamisen syyksi Päntän yksivakaisen elämän. Tämä on Haanpään tunnetuimpia novelleja, johon palataan jatkuvasti huumorin näytteenä ja symbolisena tekstinä, suomalaisen sisun monumenttina. <br /><br />Laajuus 19 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 25.10.1946<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Kansan Kuvalehdessä</em> (46/1946) ja sen jälkeen kokoelmassa <em>Heta Rahko korkeassa iässä</em> (Otava 1947). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).