Digitoitu dokumentti on kirjoitettu poikittain tilikirjaan, jossa on sinisiä ja punaisia sarakkeita. Haanpää on tehnyt sivuista nipun, joka ei ole kokonaan järjestyksessä. Tekstissä on sanankorjauksia ja lyhyitä kappaleita on pyyhitty yli. Dokumentti sisältää neljän novellin käsikirjoitukset.<br /><br />Novelli <em>Topias Aatsingin kapina</em> kertoo Topiaksesta, joka seuraa lakkolaisten marssia. Topias ajattelee olevansa sivullinen, mutta joutuu silti lakkolaisten ohella poliisin väkivallan kohteeksi. Novellissa viitataan suoraan elokuussa 1949 tapahtuneeseen Kemin Lautiosaaren lakkomarssiin, jonka poliisit tukahduttivat väkivaltaisesti ja jossa kuoli kaksi lakkoilijaa. Novelli on Haanpään suorimpia poliittisia kannanottoja, joskin se on verhottu hänelle ominaiseen ironiaan. Periaatteellinen kysymys onkin siinä, voiko suurissa tapahtumissa olla sivullinen. <br /><br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa<br />Ilmestynyt ensimmäisen kerran julkaisussa <em>Vappu: Demokratian vappujulkaisu</em> (1950). Sisältyy teokseen <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Kiveä ja kukkia</em> kaksi herrasmiestä keskustelee hautausmaan penkillä sodan välttämättömyydestä ja sen mahdollisuudesta ydinaseiden aikakaudella. Toinen miehistä näkee sodan olevan ihmisen luonnossa, toinen esittää rauhanohjelman sodasta sotaa vastaan, aseiden vääntämisestä sotahullujen käsistä. <br /><br />Laajuus 6 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 31.3.1950<br />Julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989). <br /><br /><em>Hyväntekeväisyyttä</em> kertoo liikemies Hyvöläisestä, joka kohtaa tiellä raahustavan vanhan ukon. Hyvöläinen ottaa ukon rattailleen ja yhdessä he kiertävät taloja. Hyvöläinen huijaa taloista rahaa tekaistulla tarinalla ukon kurjaan kohtaloon vedoten. Kyllästyttyään puuhaan Hyvöläinen lähettää ukon tiehensä ja pitää saadut rahat ja toteaa vielä, että oikeastaan hänen olisi pitänyt vaatia ukolta ruoka- ja kyytirahaa. Tekstissä ei ole otsikkoa ja se katkeaa kesken virkkeen lähellä loppua. Vihkossa ei ole julkaistun novellin viimeistä virkettä. <br /><br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika ei ole tiedossa<br />Julkaistu ensimmäisen kerran <em>Kansan Tahdossa</em> (30.4.1950). Ilmestynyt myös kokoelmassa <em>Atomintutkija ja muita juttuja</em> (Otava 1950) ja teoksessa <em>Kootut teokset 7</em> (Otava 1989).<br /><br />Novellissa <em>Radioihme</em> kauppias Polso on ensimmäisenä kyläläisenä hankkinut radion. Iisakki Vähäpuheinen lähtee katsomaan tätä ja palattuaan väittää kuulleensä radiosta, mitä  hänen vaimonsa ja naapurin eukko ovat hänestä juorunneet. Tämän jälkeen naiset kulkevat viikkokausia suut supussa, kunnes totuus paljastuu. Huumoristinen tarina tematisoi salakuuntelua, minkä George Orwell toi  esille vuonna 1949 ilmestyneessä romaanissaan <em>Vuonna 1984.</em> Haanpää saattoi olla asioista tietoinen esimerkiksi tilaamansa <em>The Observer-</em>lehden kautta.<br /><br />Laajuus 15 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 22.1.1950<br />Julkaistu nimellä <em>Iisakki Vähäpuheinen ja radioihme</em> ensimmäisen kerran <em>Yhteisvoimin</em>-lehdessä (2/1950), myös kokoelmissa <em>Iisakki Vähäpuheinen</em> (Otava 1953) ja <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).