Pohjois-Karjalan kansanopistotyö alkoi vuonna 1895, kun osakkaita oli tarpeeksi kansanopiston opetuksen järjestämiseen. Sijaintipaikaksi tuli aluksi talollisen Kalle Puhakan kartano Kontiolahdella. Samana vuonna hyväksyttiin Pohjois-Karjalan kannatusyhdistyksen säännöt ja opiston ohjelma. Vuonna 1895 nimettiin myös opiston ensimmäinen johtokunta. Rahaa tarvittiin kuitenkin edelleen toiminnan kehittämiseen. Järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja kansanjuhlia varojen keräämiseksi. <br /><br />Myöhemmin alettiin puuhata omaa taloa kansanopistolle. Rahoituksen edistämiseksi päätettiin järjestää suuret laulujuhlat Joensuun Ilosaaressa. Tahvo Könösen idea toteutettiin, ja kansanopistojuhlat pidettiin 22.-23.6.1897. Hän kirjoitti tilaisuuteen juhlarunon nimimerkillä Teppo K., jota nimimerkkiä hän käytti. <br /><br />Tahvo Könönen (1864-1922) toimi Karjalattaren päätoimittajana 1890–1893. Hän erosi tehtävästä linjaerimielisyyksien vuoksi ja oli sitten perustamassa Pohjois-Karjala -lehteä. Könönen palasi Karjalattaren päätoimittajaksi uudelleen 1907 ja jatkoi siinä tehtävässä aina vuoteen 1916 saakka.<br /><br />Kansanopiston uudeksi paikaksi valikoitui Niittylahti Pyhäselän rannalta ja Karjalan radan varrelta. 4.11.1902 vietettiin uuden kansanopistorakennuksen vihkiäisiä. Siitä saakka Niittylahden kansanopisto on ollut toiminnassa. <br /><br />Lähteet: Vesa Tuominen: Pohjois-Karjalan opisto 1895-1995<br />Wikipedia