1800- ja 1900 -lukujen taitteessa syntynyttä <strong>Sakari <br />Topeliuksen nuorisokirjastoa</strong> voidaan pitää Joensuun kirjaston lasten- ja nuortenosaston edeltäjänä. Kirjaston jalona ajatuksena oli estää nuorison turmeltuminen tarjoamalla luettavaksi isänmaallista ja kristillis-siveellisen hengen elähdyttämää kirjallisuutta.<br /><p>Kirjaston nimi johtui siitä, että Topeliuksen kirjat olivat lapsilainaajien keskuudessa suosituimpia kautta maan. Toisaalta Topelius kuoli juuri vuonna 1898, kun nuorisokirjastoa puuhattiin Joensuuhun. Kun joensuulaislasten keräämiä lahjoitusrahoja sitten jäi yli Topeliuksen muistoseppelekassasta, loput päätettiin käyttää lasten ja nuorten kirjoihin. </p><p>Vuonna 1898 perustetun Nuorisokirjastoseuran ensimmäisiä jäseniä olivat mm. <strong>Emilia Hällström</strong>, <strong>Julia Hällström</strong> ja <strong>Thilda Beyrath</strong>, jotka jo pyörittivät pienten lasten koulua. Lyseon saksanopettaja <strong>Bertha Pipinen</strong> valittiin kirjastonhoitajaksi.</p><p>Nuorisokirjasto toimi 20 vuotta. Kirjaston toimintaa ylläpidettiin yhdistyksen jäsenten vuosimaksuilla, sakkomaksuilla sekä lahjoitusrahoin ja lahjoituskirjoin.</p><p>Asiakirjasta löytyy seuraavia nimiä: Collan, Tirkkonen, Makkonen ja Lavander.</p>