Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi toteutumatta. Seuraavaa asemakaavaa laatimaan ryhtyi arkkitehti ja Hämeen läänin rakennuskonttorin konduktööri Georg Wilenius (1831-1892). Wileniuksen kaavaehdotus valmistui jo vuonna 1867, mutta senaatti hyväksyi sen monien muutosten jälkeen lopullisesti vasta vuonna 1872. Wileniuksen kaavassa puutarhakatuja ja puistoalueita on vähemmän kuin Edelfeltin kaavassa, ja kaupunki on laajentunut vain läntisiltä osiltaan. Myllymäen kaupunginosaan on kaavoitettu 13 korttelia ja toriaukio. Kaupunginosan pääkatuna on Chaussé-katu, nykyinen Turuntie, jonka keskustan puoleiseen päähän Pikkutorille on jo varattu paikka ortodoksiselle sotilaskirkolle. Myös vanhan hautausmaan pohjoispuolelle on kaavoitettu kuusi uutta korttelia. Alkuperäinen kaava on Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.