Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit vierittäen kiviä, joista muodostettiin rantapenger järveä vastaan ja maantien puolelle jykevä kiviaita. Suurimmista järkäleistä, joiden kuljettaminen paikalta olisi ollut hankalaa, hän (Rehbinder) muodosti keinotekoisen linnaraunion, joka on puiston suurin nähtävyys. Sokkeloisena, synkkähahmoisena kivirykelmänä näkyy tämä raunio viheriöitsevän luonnon keskellä."