Hämeenlinnan raatihuone rakennettiin vuosina 1885–1887. Arkkitehtina oli Alfred Caween, jonka näkemyksiin oli vaikuttanut opintomatka Ranskaan ja Italiaan vuonna 1876. Raatihuoneesta tuli kookas kaksikerroksinen uusrenessanssityylinen kivirakennus, jonka alimman kerroksen julkisivu vuorattiin rustikaharkotuksella. Yläkerros rapattiin sileäksi. Julkisivun jakaa vaakatasossa kahteen osaan kerrosnauha ja takorautainen parveke. Sisätiloissa juhlasalin sekä aula- ja porrastilojen maalaus ja muu koristelu on rikasta ja värikästä. Raatihuoneessa sijaitsivat juhla- ja valtuustosalin lisäksi raastuvan ja maistraatin istuntosali, rahatoimikamari, huutokauppasali, pormestarin ja kaupunginviskaalin huoneet sekä poliisikamari ja kaupungin vankila. Pian talon valmistumisen jälkeen juhlasalista tuli kaupungin kulttuurielämän keskipiste. Kun kirkon korjaustyöt vuonna 1892 alkoivat, Raatihuoneen juhlasali oli myös seurakunnan tilaisuuksien pitopaikka. Talon suojissa pidettiin myyjäisiä, arpajaisia ja kokouksia ja otettiin vastaan vieraita. Myöhemmin ulkoseinien koristemaalaukset peitettiin uusilla saman tyylin kuvioilla, kunnes 1900-luvun alkupuolella seinät koristeltiin jugendtyyliin. 1930-luvun alussa huoneet saivat koristeettomat katto- ja seinäpinnat, joita uusittiin värisävyjä vaihdellen kymmenen vuoden välein. <br />Maistraatti ja raastuvanoikeus muuttivat 1984 omaan taloonsa. Vuonna 1990 valmistunut peruskorjaus ja entisöinti suunniteltiin Hämeenlinnan kaupungin arkkitehtitoimistossa. Raatihuone on kunnostettu edustustilaksi, johon on sijoitettu kaupunginvaltuuston istuntosali ja ryhmäkokoustilat. Alkuperäisten näköiset koristemaalaukset on palautettu auloihin, portaikkoon ja saleihin, ja myös juhlasali on palautettu alkuperäiseen asuunsa.