Lukiokadun (Gymnasiigatan) ja Rantakadun (Qvaigatan) eli nykyisen Arvi Kariston kadun kulmatontti vaihtoi aluksi omistajaa tiheään tahtiin. Tontin ensimmäinen omistaja oli kaupunginlääkäri Josef Gabriel Hårdh, joka kuoli vuonna 1876, minkä jälkeen tontti siirtyi kapteeni A. Bollfrasin omistukseen. Helsinkiläinen arkkitehti Helge Rancken (1857-1912) piirsi tontille nikkarityylisen puurakennuksen vuonna 1890, jolloin tontin uudeksi omistajaksi oli juuri tullut eversti Hugo Standertskjöld. <br />Kauppias A. Karen osti tontin ja talon vuonna 1896 kauppias Wilhelmssonilta. Karen kuului Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimihenkilöihin. Kun Hämeenlinnan papisto suhtautui vuosisadan alussa epäilevästi yhdistykseen, liikkeen kannattajat halusivat rakentaa oman rukoushuoneen kaupunkiin. Arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema rukoushuone rakennettiinkin Karenin omistamalle tontille vanhan asuinrakennuksen viereen Lukiokadun puolelle. Uusi rakennus otettiin käyttöön 26.10.1902. Karen myi sekä asuintalonsa että tonttinsa evankeliumiyhdistykselle vuonna 1908. <br />Kun vanha rukoushuone alkoi rapistua, kaupunki kaavoitti sen paikalle pysäköintialueen. Hämeenlinnalaiset evankelisen liikkeen aktiivit hakivat ja saivat tukea valtakunnalliselta evankeliumiyhdistykseltä, joka lupasi rahoittaa uuden talon rakentamisen, jos kaupunki suostuisi muuttamaan asemakaavaa. Näin tapahtuikin. Molemmat vanhat puurakennukset purettiin vuonna 1962, ja paikalle rakennettiin nykyinen Luther-talo, jonka siipiosassa Evankeliumiyhdistyksen Hämeenlinnan osasto toimii. Muu osa talosta on asuinkäytössä.